Jokainen meistä aikuisista pelaajista ja nettikäyttäjistä on törmännyt muutamia kertoja tilanteeseen, kun nettisivu pyytää lupaa käyttää Flash-tekniikkaa, mikä on upotettu sivustolle. Nykyään kaikki selaimet eivät edes kysy lupaakaan, ne vaan eivät anna flashin toimia. Flash-tekniikka ei toimi myöskään mobiililaitteissa. Sen piti olla se uusi ja hieno tekniikka millä rakennetaan tulevaisuuden hienot nettipalvelut ja pelit, mutta ei kaikki aina mene niin kuin suunnitellaan. Flash oli liian ”reikäinen”, eli sen tietoturvataso ei koskaan ollut tarpeeksi hyvä. Sillä kyllä pystyttiin tekemään hienoja asioita, mutta siitä ei koskaan tullut aivan valmista. Onneksi saimme HTML5 standardin. Se mahdollistaa esimerkiksi sen, että voimme pelata samaa peliä sekä kotitietokoneella että mobiilissa ja käydä pelailemassa live casino pelejä, ilman että pelistudion pitää tehdä jokaiselle päätelaitteelle oma peliversionsa.
Pelastus koodareille
Aiemmin pelistudiot ja kotisivujen koodarit joutuivat pääasiassa rakentamaan aina kaksi versiota: toisen niille kävijöille, jotka tulivat kotitietokoneella tai toisen niille, jotka käyttivät eri mobiililaitteita. Pahimmillaan koodarin piti vielä manuaalisesti huomioida eri laitteiden erilaiset näytöt ja niiden ominaisuudet. HTML5 tuli jo 2010-luvun alkumetreillä, joten se on ollut käytössä kohta jo kymmenen vuotta, mutta se ei tarkoita, ettetkö yhä vieläkin voisi törmätä flash-osiin eri sivustoilla. Olihan yhdessä vaiheessa aivan normaalia, että suomalaiset yritykset tilasivat ja avasivat omia verkkosivustojaan ja jättivät ne vuosiksi oman onnensa nojaan. Monessa empiirisessä tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisten yritysten nettisivuilla saattoi olla jopa viisi tai kahdeksankin vuotta vanhoja hyvän joulun tervehdyksiä uusimpina uutisina. Onneksi nämä alkavat olla nyt 2020-luvulla vähemmistönä, mutta jos teet testin paikallisten yritysten kotisivuille, näet yhä uusimpina asioina vähintäänkin parin vuoden takaisia asioita.
HTML5 toi nettiin uusia kokonaisuuksia ja malleja, miten nettipalveluita voitiin alkaa kehittää 2010-luvulla. Elementit toivat mahdollisuuden rakentaa niitä palveluita, jotka ovat sittemmin kehittyneet edelleen uusien mobiiliratkaisujen mukana. Nyt 2020-luvulla me käyttäjät olemme ensisijaisesti mobiilikäyttäjiä ja käytämme monesti nettiä ensin mobiililaitteella ja vasta toissijaisesti sillä isommalla kotikoneella. Nykyään ei kodeissa edes välttämättä ole enää isompaa tietokonetta, voi olla jopa, että se kodin televisio on yhdistetty laptopin tai älypuhelimen avulla varsinaiseksi nettikoneeksi.
Netti = viihde
Useimmalle nettipalvelut ovat nimenomaan viihdepalveluita. IT- eli tietotekniikka-alan yritykset tekivät vuonna 2019 Suomessa lähes 14 miljardin euron liikevaihdon ja ala kasvoi lähes seitsemällä prosentilla. Kasvua tulisi enemmänkin, mutta alan yritykset valittavat osaajapulasta. Suomalaisen yrityksen on vaikea palkata esimerkiksi kiinalaista tai intialaista osaajaa, koska tämän työluvan ja oleskeluvan saaminen voi kestää Migristä jopa puoli vuotta. Mutta kuitenkin IT-ala on koko maan mittakaavassa pieni työllistäjä, ja suurin osa nettikäyttäjistä (myös IT-alan työntekijöistä) käyttää nettiä nimenomaan viihteeseen. Jos suomalaisista IT-yrityksistä unohtaa Nokian niin seuraavana tuleva Tieto työllistää vajaat 15 000 henkilöä ja Telia sekä Elisa yhteensä vajaat 10 000. Mutta varsinaisia IT-osaajatalot työllistävät liikevaihtoonsa verrattuna varsin vähän UROS alla 100, 3 Step IT reilu 350 ja Accenture vajaat 2000.
Viihdekäyttö netissä kattaa viihdepelaamisen sekä ammattipelaamisen, suoratoiston kautta katsotut ohjelmat, ja totta kai sosiaalisen median eri kanavat. Suurin osa palveluista on tietenkin osittain myös ammattikäytössä, mutta on se sitten YouTube tai Twitch, tai ne kymmenet uudet suomalaisille tarjottavat nettikasinot, ne ovat nimenomaan viihdekäyttöön tarkoitettuja palveluita.
Alkukuvana oleva nainen on itseasiassa toiveikas e-urheilun ammattilainen – kyllä, nykyään voit ansaita leipäsi pelaamalla tietokonepelejä. Itseasiassa pari vuotta sitten ensimmäiset suomalaiset e-urheilijat saivat kutsun Presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Media kirjoitti myös paljon vajaasta 30-kymppisestä Jesse Vainikasta, joka pelasi ammattilaisena Dota2 peliä, mutta jäi sitten miljonäärinä eläkkeelle. Nämä tekijät olivat varmasti yksi osasyy, miksi 2020 meillä on Telia eSports liigat ja Elisaviihde näyttää viikoittain e-urheilukamppailuja. Samalla myös vanhemmille suomalaisille ovat vähitellen tulleet tutuiksi sanat ENCE, HAVU, CS:GO ja uusimpana mysteerinä League of Legends, mitä mieltä muuten itse olet tästä e-urheilun nosteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista nuorten uravalintoihin sekä harrastuksiin niin teini-iässä kuin aikuisiän ensimmäisinä vuosina?
