Videopelit ovat selkeästi suosittu viihdemuoto, kaikki maailman videopelaajat käyttävät yhdessä 3 miljardia tuntia viikossa ruutujensa edessä. Laajan käytön vuoksi tutkijat ovat tutkineet, miten videopelit vaikuttavat aivoihin ja käyttäytymiseen. Ovatko nämä vaikutukset positiivisia vai negatiivisia? Tutkimme todisteita. Mutta ennen kun luet artikkelin, käy tsekkaamassa casino.netbet.fi ja nauti!
Yli 150 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa pelaa videopelejä säännöllisesti tai vähintään 3 tuntia viikossa. Keskimääräinen amerikkalainen pelaaja on 35-vuotias aikuinen ja 72 prosenttia pelaajista on 18-vuotiaita tai yli 18-vuotiaita. Lapset myös pelaavat videopelejä ja useimmat vanhemmistansa (71 prosenttia) ovat sitä mieltä, että videopeleillä on positiivinen vaikutus lapsen elämään.
Videopelimyynti kasvaa edelleen vuosi vuodelta. Vuonna 2016 videopeliteollisuus myi yli 24,5 miljardia peliä – verrattuna 23,2 miljardiin vuonna 2015 ja 21,4 miljardiin vuonna 2014. Vuoden 2016 kolmen myydyimmän videopelin joukossa olivat Call of Duty: Infinite Warfare, Battlefield 1 ja Grand Theft Auto V. Nämä pelit kuuluvat ensimmäisen persoonan ammunnan- tai toimintaseikkailupelilajeihin. Ensimmäisen persoonan ammunnan ja toiminnanpelilajeja syytetään usein aggressiivisuudesta sekä väkivallan ja riippuvuuden aiheuttamisesta. Vuosikymmenien ajan videopelejä ja väkivaltaa tutkineet tutkimukset eivät ole saavuttaneet yksimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa. Tutkijat eivät ole löytäneet syy-yhteyttä videopelien pelaamisen ja väkivallan välillä maailmassa.
Videopelit ja aivojen muutokset
Yhä useammat todisteet osoittavat kuitenkin, että videopelit voivat vaikuttaa aivoihin ja tämän lisäksi aiheuttaa muutoksia monilla aivojen alueilla. Tutkijat ovat keränneet ja tiivistäneet tuloksia 116 tieteellisestä tutkimuksesta selvittääkseen, miten videopelit voivat vaikuttaa aivoihimme ja käyttäytymiseen. Tarkastelun tulokset julkaistiin Frontiers in Human Neuroscience lehdessä. ”Pelit on joskus ylistetty tai demonisoitu, usein ilman todellisia tietoja, jotka tukevat näitä väitteitä. Pelaaminen on suosittua toimintaa, joten kaikilla näyttää olevan vahvat mielipiteet aiheesta ”, kertoo katsauksen ensimmäinen kirjoittaja Marc Palaus.
Tarkastelemalla kaikkea tähänastista tutkimusta Palaus ja hänen tiiminsä pyrkivät havaitsemaan, oliko trendejä tullut esiin siitä, miten videopelit vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan. Yhteensä 22 tutkimusta tutki aivojen rakenteellisia muutoksia ja 100 tutkimusta analysoi aivojen toiminnallisuuden ja käyttäytymisen muutoksia. Tutkimusten tulokset osoittavat, että videopelien pelaaminen muuttaa aivojemme suorituskykyä sekä niiden rakennetta. Esimerkiksi videopelien käytön tiedetään vaikuttavan keskittymiseen. Katsaukseen sisältyvät tutkimukset osoittavat, että videopelien pelaajat parantavat monenlaista keskittymistyyppiä, mukaan lukien jatkuva keskittyminen ja valikoiva keskittyminen. Lisäksi huomion keskittymiseen liittyvät aivojen alueet ovat tehokkaampia pelaajissa verrattuna ihmisiin, jotka eivät pelaa, ja ne vaativat vähemmän aktivointia pysyäkseen keskittyneinä vaativiin tehtäviin.
Todisteet osoittavat myös, että videopelien pelaaminen laajentaa ja vahventaa aivonosaa, joka on vastuussa visuaalisista ja spatiaalisista taidoista eli ihmisen kyky tunnistaa visuaalisia ja spatiaalisia suhteita esineiden välillä. Pitkällä aikavälillä pelaajilla ja henkilöillä, jotka olivat vapaaehtoisesti seuranneet videopeliharjoitteluohjelmaa, oikeapuolinen hippokampus laajeni.
Tutkijat ovat havainneet, että videopelit voivat aiheuttaa riippuvuutta – ilmiö tunnetaan nimellä “Internet-pelihäiriö”. Peliriippuvaisilla hermopalkintojärjestelmässä (liittyy nautinnon tunteeseen, oppimiseen ja motivaatioon) on toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Videopeliriippuvaisille altistaminen peliin liittyville vihjeille, jotka aiheuttavat himoa, ja seuraamalla heidän aivovasteitaan, korosti näitä muutoksia – muutoksia, jotka näkyvät myös muissa riippuvuushäiriöissä. “Keskityimme siihen, miten aivot reagoivat videopelialtistukseen, mutta nämä vaikutukset eivät aina tarkoita tosielämän muutoksia”, Palaus toteaa. Videopelien vaikutuksia koskeva tutkimus on vasta alkuvaiheessa, ja tutkijat tutkivat edelleen, mitkä pelaamisen näkökohdat vaikuttavat mihin aivojen alueisiin ja miten. “On todennäköistä, että videopeleillä on sekä positiivisia (edistää huomiota, visuaalisia ja motorisia taitoja) että negatiivisia puolia (riippuvuusriski), ja on tärkeää, että omaksumme tämän monimutkaisuuden”, Palaus jatkaa.
Ovatko aivoharjoittelupelit hyödyllisiä?
Floridan osavaltion yliopiston tutkijaryhmä on todennut, että ihmisten tulisi olla skeptisiä ilmoituksissa, jotka edistävät aivojen harjoituspeleistä johtuvaa aivojen suorituskyvyn kasvua. He ilmoittivat, että tiede ei tue näitä väitteitä. “Tuloksemme ja aiemmat tutkimuksemme vahvistavat, että on hyvin vähän todisteita siitä, että tämäntyyppiset pelit voivat parantaa elämääsi mielekkäällä tavalla”, sanoo psykologian apulaisprofessori Wally Boot, ikään liittyvän kognitiivisen heikkenemisen asiantuntija. Ihmisille on yhä suurempi käsitys, että aivoja harjoittavat sovellukset suojaavat heitä muistin menetyksestä tai kognitiivisista häiriöistä. Tutkijat testasivat, parantiko aivoharjoittelupelien pelaaminen pelaajien muistia ja kognitiivisia kykyjä, mukaan lukien järkeily, muisti ja prosessointinopeus – prosessin, jonka tutkijat kutsuvat “kaukosiirroksi”. Näin ei kuitenkaan ollut. “On mahdollista kouluttaa ihmisiä kehittymään erittäin hyviksi tehtävissä, joita normaalisti pidät yleisinä työmuistitehtävinä: 70, 80, jopa 100 numeron muistaminen”, selittää psykologian professori Neil Charness ja johtava ikääntymisen ja kognition viranomainen. “Mutta nämä taidot ovat yleensä hyvin spesifisiä eivätkä näytä paljon siirtymistä. Erityisesti vanhusten tulisi olla huolissaan siitä, että jos olen erittäin hyvä ristikoissa, auttaako se minua muistamaan, missä avaimet ovat? Ja vastaus on luultavasti ei, hän lisää. Charness huomauttaa, että jos tavoitteesi on parantaa kognitiivista toimintaa, aerobinen liikunta voi auttaa. Jotkut tutkimukset ovat havainneet, että aerobinen toiminta mielenterveyden sijasta parantaa aivoja.
